Itsekontrolli ja tahdonvoima

family_portrait

Aivotutkimukset ovat paljastaneet, että eri aivoalueet aikuistuvat eri tahtiin. Ensimmäisenä kehittyvät kehityshistoriallisesti vanhimmat osa-alueet, niin kutsutut lisko-aivot, ja vasta viimeisenä aivojen otsalohkot eli frontaalialue. Aivokuoren muutokset jatkuvat tutkitusti vähintään 20 ikävuoteen, ja joidenkin tutkijoiden mukaan aivot saavuttavat lopullisen rakenteellisen muodon vasta 25 vuoden iässä.

Otsalohkojen voidaan ajatella olevan kuin aivojen lennonjohto: niitä tarvitaan, kun ihminen arvioi, mistä kulloinkin on kysymys ja miten siihen kuuluisi reagoida.

Useimmat nyky-yhteiskuntaa riivaavista ongelmista – kuten addiktiot, ylireagoinnit, rikokset, perheväkivalta, kulutusluotot, ei-toivotut teiniraskaudet, alisuoriutuminen koulussa ja työpaikoilla, liikunnan vähyys – kaikki liittyvät jollain tavalla tahdonvoimaan.

Yleinen harhaluulo on, että tahdonvoima ja itsekontrolli on jotain, jota käytetään vain tarpeen vaatiessa. Esimerkiksi, kun on kiusaus tehdä jotain kiellettyä. Mutta itseasiassa se on juuri päinvastoin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset käyttävät keskimäärin kolmesta neljään tuntia päivässä vastustaen mielihalujaan. Lisäksi itsekontrollia käytetään paljon muuhunkin, kuten ajatusten tai tunteiden kontrolloimiseen. Voidaankin sanoa, että ihmiset käyvät jatkuvaa kamppailua tahdonvoimansa kanssa.

Tutkimuksissa on havaittu valintojen (decisions) tekemisen vähentävän myöhemmin tahdonvoimaa (willpower), eli kykyä hillitä mielihalujaan. Samaa energiavarastoa, jota käytetään itsensä kontrollisoimiseen, käytetään siis myös valinnanteossa. Ne ovat käytännössä sama asia:

Kun ihmiset joutuivat tekemään ensiksi monivalintatehtäviä, pärjäsivät he myöhemmin heikommin itsekontrollia vaativissa tehtävissä. Toisaalta, jos taas itsekontrollia koeteltiin ensiksi, ihmiset tekivät jälkeenpäin huonompia monivalintoja ja tuppasivat menemään siitä mistä aita on matalin. Tämänkaltainen käyttäytyminen voi johtaa itselle haitallisiin päätöksiin tai jopa kokonaan valintojen välttelyyn.

Yhdysvaltain presidentti on fiksu mies, hän käyttää vain yhdenlaista pukua ja kravattia. Yhdysvaltain kiireisimmällä miehellä on paljon tärkeitä päätöksiä ja valintoja tehtävänään, joten hän ei halua kuluttaa energiavarastojaan miettimällä, mitä syödä aamupalaksi tai mitä laittaa aamulla päälleen. Sellaiset rutiinit ovat salaisuus suurempaan työtehokkuuteen. Mitä useampi askare hoituu automatiikalla, sitä enemmän tahdonvoimavarastossa on jäljellä vaativimpiin tehtäviin.

Psykologian professori Roy Baumeisterin mukaan itsekontrolli on kuin lihas, jota voidaan treenata, myös aikuisiällä. Kun yksilön tahdonvoimavarasto on käytetty loppuun, hän ei kykene enää itsekuriin. Onneksi tahdonvoima uusiutuu ajan kanssa, eli varasto täyttyy uudelleen, samalla tavalla kuin lihakset palautuvat treenin jälkeen:

Halu kieltäytyä syödä epäterveellistä ruokaa, polttaa tupakka tai pidäyttäytyä alkoholista … kaikki sellainen vie tilaa samasta energiavarastosta. On vain yksi tahdonvoimavarasto, ja se on rajoitettu. Jos käytät sen kaiken yhteen asiaan, sitä jää vähemmän muihin.

Kuuluisassa Stanfordin vaahtokarkkikokeessa 4-vuotias lapsi laitettiin istumaan yksin virikkeettömään huoneeseen vaahtokarkin kanssa, ja lapselle luvattiin vielä toinenkin vaahtokarkki, jos hän jaksaisi odottaa vartin. Jos lapsi ei jaksanut odottaa varttia, hän sai vain yhden vaahtokarkin. Lapsista vain 30 % jaksoi odottaa vartin saadakseen enemmän vaahtokarkkia. Myöhemmin tutkijat havaitsivat, että ne lapset jotka jaksoivat odottaa vartin, pääsivät huomattavasti useammin yliopistoon kuin verrokit.

He pitävät kokeen tulosta merkkinä siitä, että puhtaan älykkyyden sijaan menestymisen ratkaisee pikemminkin kärsivällisyys.

Roy Baumeister sanookin, että paras taito jonka voit opettaa lapsellesi, on itsekontrolli. Hyvällä itsekontrollilla varustetut ihmiset pärjäävät paremmin työelämässä: heillä on enemmän kurinalaisuutta, periksiantamattomuutta, ja ovat parempia tekemään rationaalisia valintoja. Muiden ihmisten kanssa työskentely on helpompaa, kun pystyy pitämään mölyt mahassa ja kuuntelemaan muita. Sellaiseen ihmiseen luotetaan enemmän – tutkimusten mukaan bisneksenteossa suositaan luotettavimpia pidettyjä kanssakumppaneita.

Linkkejä

Leave a Comment

Filed under Artikkelit