Jumalgeeni

Olen törmännyt jokusen kerran God gene-teoriaan, jonka mukaan ihmisen dna-rakenteeseen on koodattu mukaan eräänlainen henkisyys tai ”usko” johonkin korkeampaan voimaan.

Aivotutkimuksessa SPECT-tekniikan avulla tieteilijät ovat pystyneet tunnistamaan sen aivojen neuroanatomisen rakenteen, joka vastaa kyvystämme saada uskonnollisia ja ”henkisiä” kokemuksia.

God gene-teorian pääargumentit ovat:

  1. Henkilön ”henkisyyttä” voidaan mitata erilaisilla psykometrisillä testeillä
  2. On todistettu, että taipumus ”henkisyyteen” on osittain perinnöllistä
  3. Osa tästä perinnöllisyydestä voidaan johtaa God geneksi mainittuun VMAT2-geeniin
  4. Tämä geeni toimii vaikuttamalla hermoston monoamiini-välittäjäaineiden tasoihin
  5. ”Henkisyyteen” taipuvia yksilöt ovat suotuisammassa asemassa luonnonvalinnassa, johtuen heille ominaisesta uhrautuvuudesta ja tulevaisuusoptimismista.

Pohdiskelua

On mielenkiintoista huomata, miten uskonnollisuus on esiintynyt jokaisessa yhteiskunnassa, sen kehitysvaiheesta tai maantieteellisestä sijainnista huolimatta. Sen on täytynyt olla jotain universaalia ja aivopiireihimme koodattua. Jotain joka oli jo ennen kuin esi-isämme lähtivät Afrikasta.

Ihmisaivot ovat erittäin mukautuvat käsittelemään mitä erilaisempia kysymyksiä, mutta huonot hyväksymään niiden jäämistä ilman vastausta. Pelkkä ”minä en tiedä” ei riitä vastaukseksi, koska aivomme pyrkivät luomaan eräänlaisen loogisen syy-ja-seuras suhteen. Siksi tarvitsemme aina jonkin syyn tapahtuneelle, vaikka sellaisen jota ei paljain silmin voi nähdä. Luomme myyttejä maailmankaikkeuden luomisesta, aurinkojumalista, sadejumalista ja sotajumalista. Ja kun kuvittelemme, että voimme kommunikoida näiden jumalien kanssa ja vaikuttaa heidän päätöksiinsä, saamme luotua hieman kontrollia ja järjestykstä kaoottisena esiintyvän todellisuuteen. Uskonto ei välttämättä syntynyt jonkin yksittäisen geenin seurauksena, vaan ihmisen pelosta tuntematonta kohtaan ja halusta kontrolloida sitä.

Ensimmäiset ideat uskonnosta eivät olleet kristinuskon kaltaisia, jossa tämä ihmeellinen maailma ja sen järjestys on älykkään luojan luomia, vaan ne koskivat jokapäiväisten askareiden hoitamista, ja sitä miten ympärillä oleva luonto oikeutti olemassaolon. Lievittääkseen pelkoa sairauksilta, kuolemalta, nälästä, kylmästä ja kivulta, ihmiset halusivat uskoa että voisivat pyytää apua joltain ylemmältä taholta.

On helppo nähdä, miten primitiiviset metsästäjä-keräilijä yhteiskunnat ovat hyötyneet uskonnosta. Metsästäjä-keräilijät asuivat pienissä tasa-arvoisissa yhteisöissä ilman johtajaa tai ”kylän vanhinta”. Yhteisön kasvaessa, uskonto tarjosi normit ja näkymättömän yhteiskuntarakenteen liian isoiksi paisuneiden sukulaissiteiden sijaan. Se sitoutti ihmiset yhteen ja asetti ryhmän tarpeet henkilökohtaisten tarpeiden edelle; peläten jumalan vihaa, heimon jäsenet hillitsivät itseään tekemästä vahinkoa muille. Metsästäjä-keräilijöiden rituaalit käsittivät villejä läpi yön kestäneitä tansseja. Rytmikkään tanssin tarkoituksena on ollut vahvistaa tunnesiteitä ja yhteishenkeä heimon sisällä. Rituaalit ovat myös löysänneet heimon keskeisiä jännitteitä ja ratkoneet riitoja.

Myöhemmin maanviljelyksen keksimisen jälkeen on harrastettu mitä kummallisia ritaaleja ja työmenetelmiä. Monissa eri uskonnoissa on merkkejä erilaisista kevään ja syksyn kunniaksi järjestetyistä pakanajuhlista, joiden tarkoitus on ollut yrittää manipuloida säätä tai kylvön ja sadonkorjuun ajankohtaa.

Uskonto on myös antanut tarkoituksen luopua omasta hengestään taistelussa muita vastaan. Kun espanjalaiset konkistadorit saapuivat Etelä-Amerikkaan, luulivat Inkat heidän olevan vain ryöstöretkellä ja palaavan kotiinsa pian sen jälkeen. Mutta he eivät käsittäneet, että espanjalaiset eivät olleet pelkästään kullan ja rikkauksien perässä. He olivat jumalallisella ristiretkellä ja halusivat käännyttää kaikki intiaanit kristityiksi.

Leave a Comment

Filed under Artikkelit