Magic: The Gathering

Magic: The Gathering (tai tuttavallisemmin Mtg) on vuonna 1993 julkaistu maailman ensimmäinen keräilykorttipeli.

Magiciin julkaistaan tasaisin väliajoin uusia korttisarjoja – eli settejä – joita voisi verrata baseball- tai jääkiekkokorttien kausipäivityksiin. Vuoden 2011 lokakuussa peli käsitti uskomattomat 12246 erilaista korttia! Peli käy läpi jatkuvaa muutosta, mutta perusidea pysyy samana.

Magicin historiaa

Näin jälkikäteen historiaa tarkastellessa vaikuttaa käsittämättömältä, miten kauan saatiin ensimmäisiä keräilykorttipelejä odottaa. Kuitenkin ensimmäiset keräilykortit eli baseball-kortit ilmestyivät jo niinkin aikaisin kuin vuonna 1887. Sen jälkeen, vuosikymmenien kuluessa, lapset alkoivat keksiä mitä erilaisempia käyttötarkoituksia korteille; kuten polkupyörän vanteeseen asennettavana ”läpsyttimenä” tai vaihtoivat niitä keskenään rahaan.

Kesti kuitenkin 100 vuotta ennen kuin kehitettiin ensimmäinen varsinainen korttipeli, jossa samalla korttejä myös keräiltiin. Vuosi oli 1993 ja siitä alkoi Magicin valtakausi. Se poiki paljon matkijoita ja häikäilemättömiä copycatteja. Muita korttipelejä tuli ja meni vuosien saatossa, mutta yksi niistä pysyi vuodesta toiseen pinnalla: Magic.

Magicin alkuperäisenä konseptina oli yksinkertaisin olla helpoin korttipeli maailmassa – koska kaikki säännöt olivat kirjoitettu kortteihin itsessään, ei tarvittu erillistä sääntökirjaa. Myöhemmin, erilaisten korttien lukumäärän lisääntyessä, alkoi pelin kompleksisuuskin lisääntyä. Varsinkin pelin tapahtumien järjestys ja korttien ominaisuuksien kirjoitustapa aiheutti epäselvyyksiä, joka johti lopulta sääntökirjan ja tuomarointisysteemin kehittämiseen.

Aivan Magicin alkuaikoina, 90-luvun alkupuoliskolla, alkoi valtamedia yhdistää sen saatananpalvontaan ja okkultismiin. Kyseessä oli täysin samanlainen ilmiö kuin Dungeons & Dragons pöytäroolipelin kanssa oli aiemmin 70-luvulla ollut. Peliä kuvailtiin ”saatanalliseksi”, koska siinä oli voimakkaita velhoja, jotka tekivät loitsuja ja manasivat hirviöitä. Pelin kehittäjä Wizards of the Coast joutui lopulta taipumaan negatiivisen julkisuuden alla, ja poisti kaikki demoneihin viittaavat kortit pelistään melkein vuosikymmenen ajaksi. Yksittäisenä kuriositeettinä mainittakoon Unholy Strenght -kortti, josta sensuroitiin pois viisisakarainen pentagrammi kaikista uudelleen julkaistuista versioista.

Alkuperäisiin Magicin sääntöihin kuului myös oleellisesti uhkapelaaminen (jota myös anteksi kutsuttiin). Ante-kortteja oli ainoastaan pelin alkuaikoina ja ne piti poistaa pelipakasta, jos ei haluttu pelata ”panoksilla”. Anten tarkoituksena oli estää rich-kid syndrome, jossa pelkästään rahalla voisi tulla ylivoimaiseksi pelissä. Vastaavanlaista analogiaa voisi hakea pokeri-pelistä; pelkästään pelaajan isosta pokerimerkkikasasta ei voida päätellä onko hän ylivertainen suhteessa muihin pelaajiin. Myöhemmin kuitenkin koko Ante-systeemistä luovuttiin pelaajilta tulleen palautteen vuoksi (esim. peliporukoissa kieltäydyttiin pelaamasta tiettyä pakkaa vastaan, tai tehtiin erityinen vasta-strategia toista vastaan yms.). Ante-korttien tehtailu lopetettiin vuonna 1995 ja ne kiellettiin turnauksista.

Julkaisun jälkeen Magic-korttien saatavuus oli heikko ja kysyntä oli isompaa kuin tarjonta. Liikkeet myivät koko varastonsa välittömästi loppuun uuden korttisarjan ilmestyttyä. Kortit alkoivat nopeasti elää omaa elämäänsä pelaajien keskuudessa, ns. ”mustassa pörssissä”. Hintaerot paikkakuntien välillä saattoivat olla hyvinkin suuria, ja joskus jonkin uuden kombon ilmaantuessa saattoi arvottomana pidetyn kortin arvo nousta taivaisiin kaikkien halutessa sellaisia.

Tasapainon löytäminen viiden eri ”maan” kesken oli kehittäjille vaikea urakka. Lopulta kuitenkin erilaisten sattumien, yrityksien ja erehdyksien kautta päädyttiin seuraavanlaiseen yleisjaotteluun:

  • Sininen hallitsi loitsuja vastaan puolustautumisen, mutta omasi vähän hirviöitä, eikä ollut hyvä tekemään vahinkoa.
  • Punaisen puolustus oli heikko (varsinkin lentäviä vastaan), mutta se oli loistava tekemään vahinkoa.
  • Vihreällä oli reilusti hirviöitä ja manaa, mutta ei oikein mitään muuta.
  • Musta oli paras tuhoamaan hirviöitä, mutta loitsuja vastaan heikko.
  • Valkoinen keskittyi puolustamiseen ja oli huono tekemään vahinkoa.

Omia muistoja

Pelasin peliä ahkerasti 90-luvun loppupuoliskolta pitkälle vuosituhanteen yli, aina korttien ulkoasun muuttamiseen saakka. Sitten vain alkoi lähialueen pelaajakunta vähitellen hupenemaan, vanhoista pelipaikoista ei taida yksikään olla enää jäljellä. Harmi.

Itsellä pelikuume oli korkeimmillaan Prophecy-setin aikoihin ja niitä kortteja minulla onkin eniten. Se oli ehkä huonoimpia aikoja alottaa Magicin peluu, sillä Prophecy-setissä oli huonoimpia kortteja joita on painettu.

Pelasimme Legacy-pelimuodolla (jossa saa siis käyttää kaikkia ilmestyneitä kortteja) ja pakkoina taisi olla ne perinteisimmistä perinteisimmät:

Dual landeja tai muita ylitehokkaita kortteja ei kaveriporukassa ollut, joten peli pysyi tasaisena ja mielenkiintoisena.

Magic nykyään

Minulta löytyy vieläkin iso läjä kortteja, poiskaan kun en ole raaskinut myydä. Löysin netistä sattumalta aktiivisen suomalaisen foorumin, jossa kortteja vaihdellaan ja myydään. Peliseuraakin luulisi löytyvän kysymällä.

Vieläkin joskus tulee kaiholla selailtua kortteja osoitteessa magiccards.info, siellä kun on kuvineen päivineen listattuna kaikki julkaistut kortit. En todennäköisesti ymmärtäisi mitään näiden uusien korttien kyvyistä ja ominaisuuksista, mutta silti voisin hypätä suoraan kesken pelin toisen tilalle.

Unohda sääntökirjat, sillä pelin oppii parhaiten muiden seurassa! Ja siinä piileekiin Magicin taika: Huoletonta hauskanpitoa ystävien kanssa.

Linkkejä

Leave a Comment

Filed under Artikkelit